8 vuotta huussiduunia Sambiassa

Palauduin juuri Sambiasta ja päässäni on miljoona asiaa, mitä voisin tänne kirjoittaa…mistäköhän edes aloittaisin…Kalokosta varmaan, sillä sieltähän kaikki alkoi.

Tämänkertaisen seurantamatkani pääteemoina oli uusien Sambia-hankkeiden aloittaminen (uusista hankkeista lisää myöhemmissä blogeissa) ja vanhan, 8 vuotta käynnissä olleen Kaloko -hankkeen loppuunsaattaminen.

Viimeiset jäähyväiset rakkaalle Michelolle

Tiesin jo lähtiessä, että tästä matkasta tulisi varmasti rankka, eikä vähiten sen takia, että Kaloko on minulle aina ollut lähes toinen koti, olihan se paikka, jonne ihan ensimmäinen Afrikka-matkani suuntautui vuonna 1999 ja vuodesta 2006 lähtien se on toiminut myös huussin hankealueena. Ja nyt minun pitäisi sanoa hyvästit kaikille niille ihanille ihmisille, joihin olen matkan varrella tutustunut. Toisekseen meidän ihana Michelomme ei enää olisi Kalokossa…se varmasti kosahtaisi minuun vasta päästyäni paikan päälle…Vuodesta 2007 lähtien hankkeessamme projektikoordinaattorina työskennellyt Michelo menehtyi juuri joulun alla äkilliseen sairauteen ja jätti jälkeensä sellaisen aukon, jota tuskin kukaan voi koskaan paikata. Michelo oli vasta 30 -vuotias, iloinen ja elämää tihkuva ihminen, jolla sydän sykki paikallisille kyläläisille. Hän antoi kaikkensa työlleen ja perheelleen ja se, että hän menehtyi juuri silloin, kun hanke oli päättymässä oli jollain tapaa kohtalon ivaa…elämä on…tai ei ole aina reilua…

Kalokoon päästyämme oli jo myöhä ja kuulumisten vaihtamisen jälkeen vetäydyimme yöpuulle. Päässä oli paljon ajatuksia eikä uni tullut. Vierasmajan kattoa tuijottaessani (jätin valot päälle, sillä sadekauden aikaan käärmeitä on paljon liikkeellä, enkä halunnut mitään yllätyksiä sänkyyni) 🙂 huomasin siellä jotain outoa. Siellä oli pieni suloinen lintu…joka katsoi suoraan minuun. Yht’äkkiä lintunen pyrähti lentoon ja lenteli ympäri pyöreätä majaa ja istuutui sitten kattolampun pitkälle johdolle. Minulle tuli jännä ajatus, mitäpäs jos Michelo onkin tullut minua katsomaan ja jättämään viimeiset jäähyväiset. Nukahdin siihen ajatukseen ja herätessäni lintu oli edelleen paikallaan. Laitoin oven auki mutta se ei halunnut ulos, se vaan katseli minua. Viimein aamun sarastaessa se lennähti ulos vapauteen. Ehkä se oli vaan outo sattuma mutta samalla jotenkin lohduttavaa. ❤

DSC09126

Aamulla kävelimme porukalla Michelon haudalla ja pidimme pienen muistotilaisuuden. Jäämme häntä kaipaamaan sekä ystävänä että työtoverina! R.I.P Michelo ❤

2014-03-04-271

Viimeinen workshop

Muistotilaisuuden jälkeen pidimme vielä viimeisen workshopin, joka jäi pitämättä Michelon kuoleman johdosta. Kävimme workshopissa läpi loppuvuonna tehdyn evaluaation tuloksia ja siitä missä ollaan nyt. Hankkeessa tehdyt koulutukset ovat tavoittaneet alueen asukkaat hyvin ja hygieniakäyttäytyminen on parantunut huomattavasti vähentäen mm. ripulitautien määrää merkittävästi. Suurimpia haasteita ovat olleet mm. käymälöiden ja kaivojen kunnossapito sekä varainhankinta.

Sanitaatioklubit selvittivät workshopissa klubien tilannetta ja keskuskomitea antoi oman raporttinsa. Olin erittäin iloinen edistymisestä. Vaikuttaisi siltä, että olemme onnistuneet luomaan alueelle pysyvää toimintaa ja toivon mukaan innostus jatkuu edelleen vaikka hanke loppuukin. Keskuskomitea on virallisesti rekisteröity ja se on ottanut vastuun jatkotoimista alueella. Se auttaa klubeja niiden toiminnassa ja haasteissa. Lähes kaikilla klubeilla on omat pellot ja varainhankintatoimintaa.

Alueella on noin 70 kuivakäymälää (ja lisää nousee koko ajan) ja 10 porakaivoa hallittavana, jotka on rakennettu hankkeen toimesta ja lisäksi paikallinen kumppanimme Kaloko Trust sekä Sambian aluehallinto on  porannut alueelle useita kaivoja, joita klubit ja komitea myös hallinnoivat. Kunnossapitovelvoitteen myötä klubit ja keskuskomitea ovat tehneet varainkeruutoimenpiteitä, jotta kaivojen ja käymälöiden käyttö- ja kunnossapito voidaan taata.  Alueen asukkaat on koulutettu sekä kaivojen että käymälöiden kunnossapitoon. Keskuskomitean käyttöön jää myös kaivojen kunnossapitoon tarvittavat työkalut sekä varaosia.

DSC09127

Kiitolliset asukkaat osoittivat suosiotaan

Loppupuheenvuoroissaan moni asukas esitti nöyrimmät kiitokset sille, että olin hankkeen ”äitinä” jakanut heidän kanssaan koko hankeajan. Tietenkin kiitos kohdistui myös hankkeen rahoittajille ulkoministeriölle ja yksityisille rahoittajille. Hankkeen sanottiin muuttaneen heidän elämänsä lopullisesti. ”Forward with Dry Toilets, no turning back”, niinkuin yhden klubin motto kuuluukin.

DSC09483

Aplodien saattamana ja itku kurkussa aloin oman puheeni. Puheenvuorossani pyysin paikallisia jatkamaan työtä sanitaation ja hygienian parantamiseksi. Sanoin myös, että voimme kunnioittaa rakastetun Michelomme muistoa parhaiten pitämällä yllä hyvää työmoraalia ja laajentamalla toimintaa. ”Tämä ei saa olla loppu vaan uuden alku”, totesin.

Viimeisten kuvien ja ruokailun jälkeen olimme valmiina lähtöön. Kyyneleet silmissä ja kaikkia halaten lähdimme takaisin pääkaupunkiin. 8 vuoden hanke oli ohi…En siltikään halunnut jättää hyvästejä vaan sanoin tulevani takaisin. Milloin, sitä en tiedä. Tuskin kuitenkaan maltan pysyä pois pitkään, onhan pieni pala sydäntäni aina Kalokossa! ❤

2014-03-04-283_muokattu

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s