Kuivakäymälän tuotokset lannoitteeksi viljelmille kehitysmaissa: japanilaisten projekti Burkina Fason maaseudulla

Käymäläseura Huussi ry:n harjoittelija Sanni Joensuu kirjoittaa japanilaisten toteuttamasta kuivakäymälähankkeesta Burkina Fasossa. Kirjoituksen lähteenä on Naoyuki Funamizun luento: Agro-sanitation system for developing world: case of a rural area in Burkina Faso. Kirjoitus julkaistaan kahdessa osassa; ensimmäisessä osassa kuvataan hankkeen taustaa ja ensi viikolla ilmestyvässä toisessa osassa sen toteutusta.   

1. Burkina Fason tilanne

Japani on vauras maa ja taloudellisesti vakaa, joten ero Burkina Fason bruttokansantuotteeseen valtava: Japanin BKT on n.100 dollaria/päivä/henkilö, kun taas Burkina Fasossa BKT on vain 1,1 dollaria/päivä/henkilö. Kiinnostavaa on myös se, että Japanissa 100 prosenttia väestöstä käyttää käymälää, mutta Burkina Fason maaseudulla käymälää käyttää vain 6 prosenttia väestöstä. Osittain tästä johtuen Burkina Fasossa alle 5-vuotiaiden lasten kuolleisuus on korkea: 176 lasta 1000:sta lapsesta kuolee. Lapsikuolleisuuden yleisimmät syyt ovat keuhkokuume, malaria ja ripuli. Hyvällä sanitaatiolla lasten kuolleisuutta voitaisiin vähentää merkittävästi, koska esimerkiksi ripuli ei pääsisi leviämään niin helposti.

Burkina Fason köyhyys näkyy pelloilla ja satojen koossa, sillä hehtaarin kokoinen alue tuottaa vain 880 kiloa satoa. Maapallon vauraammissa osissa sadon koko on huomattavasti suurempi: 3096 kiloa per hehtaari. Burkina Fason pienet sadot johtuvat lannoitteiden vähäisestä käytöstä: vain 15 kiloa lannoitetta käytetään lannoittamaan hehtaarin kokoinen alue, kun vauraammissa maissa käytetään jopa 94 kiloa lannoitetta hehtaarille. Perimmäisin syy lannoitteiden vähäiselle käytölle on lannoitteiden, etenkin fosforin, korkea hinta. Fosforin hinta on kaikkialla maailmassa suurin piirtein sama, minkä vuoksi Burkina Fason asukkailla ei matalan BKT:nsa vuoksi ole siihen varaa.

Burkina Faso sijaitsee Afrikassa Sahelin alueella ja lähellä Saharan aavikkoa. Tämä vaikuttaa voimakkaasti Burkina Fason säätiloihin: siellä on vain yksi sadekausi vuodessa joka kestää kolme kuukautta heinäkuusta syyskuuhun. Vuoden muina aikoina ei sada lainkaan, minkä vuoksi asukkaiden täytyy viljellä koko vuoden tarpeiksi näiden kolmen kuukauden aikana.

Kuva

Kuva 1. Burkina Fason sijainti kartalla

Kuinka japanilaiset voittivat veden kautta leviävät sairaudet?

Vastaus kysymykseen on 1960-1980- luvuilla Japanissa kehitetty vedenkäsittelyjärjestelmä. Järjestelmän ansiosta Japanin väestö kasvoi voimakkaasti, koska suurin osa veden kautta leviävistä sairauksista ei enää päässyt leviämään niin helposti. Insinöörit ovat hyvin tärkeässä asemassa sairauksien kontrolloinnissa; lääkärit eivät ole ainoita jotka voivat kontrolloida niitä. Nykyaikaiset vauraan elämän peruspilarit ovat rakennettu insinöörien ideoista, hyvinä esimerkkeinä juuri vesien käsittely-, juomavesi- ja jätevesijärjestelmät.

Japanin monissa osissa on hajautettu kuivakäymäläjärjestelmä. Päätös niiden asentamisesta perustui japanilaiseen kulttuuriin. Hajautettu kuivakäymäläjärjestelmä tarkoittaa sitä, että vesihuuhtelun sijaan käytetään esimerkiksi kompostia. Hajautetun järjestelmän kuivakäymälän nimi on japaniksi johkasou. Japanilaiset pitävät ihmisperäistä ulostetta ja virtsaa resursseina, joita voi käyttää esimerkiksi peltojen lannoittamiseen, eivätkä vain jätteenä, josta täytyy päästä eroon. Keskitetty viemäröinti, jossa käytetään vettä huuhtelemaan vessa, ei ole ainoa ratkaisu nykyaikaiselle sanitaatiolle ja siksi Japanissa käytetään molempia tapoja.

Johkasoun käyttö toimii siten, että öisin rekat käyvät keräämässä mustan veden, eli virtsan ja ulosteen talojen alla sijaitsevista säiliöistä. Keräyksen jälkeen tuotos viedään käsiteltäväksi, jonka jälkeen sitä voidaan käyttää lannoitteena maataloudessa. Hajautetun järjestelmän ongelma on, että se ei toimi yksinään, vaan tarvitsee järjestelmän muutkin osat toimiakseen: vessojen säiliöt täytyy tyhjentää säännöllisesti ja aines pitää käsitellä myöhempää käyttöä varten. Järjestelmä on myös kallis. Pelkästään alkuinvestointi yhdelle johkasoulle viiden hengen taloudelle maksaa noin 9000 dollaria. Hyvän taloudellisen vakauden ansiosta Japanin valtio ja paikalliset kunnat osallistuvat johkasoun hankintaan kotitalouksille ja ylläpitoon.

Toimivan sanitaation tärkeimmät osat ovat osallistuminen, toimivat taloudelliset järjestelmät ja riittävän kehittynyt teknologia. Osallistumisella tarkoitetaan sitä, että käyttäjät haluavat maksaa sanitaatiosta. Taloudelliset järjestelmät sisältävät käytännön osuudet kuten toteutuksen, tukijärjestelmän ja ylläpidon. Japanissa pankit voivat myöntää lainan kalliin järjestelmän tekoon, mutta vastaava ei tällä hetkellä onnistu Burkina Fasossa. Syy tähän on se, että Burkina Faso on yleisesti niin köyhä, että asukkailla ei ole varaa ottaa lainaa, jota ei koskaan pysty maksamaan takaisin. Eikä pankeilla ole varaa myöntää lainoja, joita se ei ikinä saa takaisin. Siksi tarvitaan hyvä ja vakaa taloudellinen järjestelmä ja teknologiaa tehokkaan järjestelmän tekemiseksi.

Kirjoittaja: Sanni Joensuu

Lähteet:

Naoyuki Funamizun luento: Agro-sanitation system for developing world: case of a rural area in Burkina Faso

Kuva 1: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Burkina_Faso-Pos.png

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s