Kuivakäymälän tuotokset lannoitteeksi viljelmille kehitysmaissa: japanilaisten projekti Burkina Fason maaseudulla, OSA 2

Käymäläseura Huussi ry:n harjoittelija Sanni Joensuu kirjoittaa japanilaisten toteuttamasta kuivakäymälähankkeesta Burkina Fasossa. Kirjoituksen lähteenä on Naoyuki Funamizun luento: Agro-sanitation system for developing world: case of a rural area in Burkina Faso. Kirjoitus julkaistaan kahdessa osassa; viime viikolla julkaistussa ensimmäisessä osassa kuvattiin hankkeen taustaa ja tässä toisessa osassa kerrotaan hankkeen toteutuksesta.

2. Japanilaisten toteuttama projekti Burkina Fasossa

Japanilaisten toteuttaman hankkeen lähestymistavat koostuivat seitsemästä osasta:

1. Burkina Fason asukkaiden arvoketjun* analysointi
2. Sanitaation sisällyttäminen heidän arvoketjuunsa ja motivoida asukkaita hoitamaan järjestelmää itsenäisesti
3. Luoda linkki sanitaation ja viljelyn välille
4. Vihannesmarkkinoiden arviointi
5. Kuivakäymälästä saadun tulon arviointi
6. Taloudellisen suunnitelman laatiminen kuivakäymälöiden tekoa varten
7. Sanitaatiojärjestelmän laatiminen

Ensimmäinen askel oli analysoida asukkaiden arvoketjua, koska tällä hetkellä Burkina Fason asukkailla ei ole tarvetta tai edes ideaa käymälästä. Maaseudulla vain kuusi prosenttia väestöstä käyttää käymälää; loput virtsaavat suihkutiloissa ja ulostavat pelloille. Lisäksi käymälää käytettäessä ei kuitenkaan käytetä paperia pyyhkimiseen vaan vettä, joten kulttuuriset erot täytyi myös huomioida projektissa.

Veden hakeminen on ongelma kehitysmaissa, koska sitä joudutaan usein hakemaan hyvinkin kaukaa. Veden haku on yksi naisten töistä. Burkina Fasossa ei myöskään ole lainkaan harmaan veden käyttöä, ja käytetty vesi vain heitetään pois. Veden haun vaikeuden vuoksi olisi suuri etu, jos harmaata vettä hyödynnettäisiin tehokkaasti, mukaan lukien vesi, joka käytetään puhdistautumiseen ulostamisen jälkeen.

burkina_faso

Kuva 2. Naiset ja lapset hakemassa vesipisteeltä vettä Burkina Fasossa.

Kuten yllä mainittiin, sadekauden aikana perheet yrittävät kasvattaa viljaa koko vuoden tarpeiksi. Aviomies on vastuussa tästä operaatiosta. Lisäksi jokaisella vaimolla tai vaimoilla on oma puutarha, jossa tyypillisesti kasvatetaan vihanneksia. Jos vihanneksia jää yli, ne myydään torilla. Tämä on ainoa keino vaimoille saada tuloja. Tulot käytetään lannoitteiden ostoon tai koulumaksuihin. Tämä on pääsyy siihen, miksi kuivakäymälöitä täytyy tukea, koska kuivakäymälän käyttö säästää vettä ja tuotoksia voidaan käyttää puutarhojen lannoittamiseen. Jos puutarhat tuottavat enemmän, ne tuottavat enemmän satoa, josta perhe voi saada lisää tuloja. Kuivakäymälä voikin siis olla yksi keino vähentää köyhyyttä ja sairauksia kehitysmaissa.

Kuitenkaan Burkina Fason asukkailla ei ole tällä hetkellä tarvetta käymälöille. Tämän vuoksi idea kuivakäymälästä täytyy ensin myydä heille. Asukkaille täytyy osoittaa kuivakäymälästä saadut selkeät hyödyt. Tämän vuoksi japanilaiset tekivät suunnitelman: ensiksi asukkaiden täytyy tunnistaa musta ja harmaa vesi henkilökohtaisena omaisuutena, jota voidaan tämän jälkeen käyttää puutarhojen kehittämiseen, ylläpitämään maaperää ja samalla saamaan lisää tuloja. Toiseksi musta ja harmaa vesi täytyy käsitellä, jotta niiden arvo kasvaisi, ja että niitä voitaisiin käyttää. Kolmanneksi asukkaiden täytyy tunnistaa musta ja harmaa vesi nimenomaan maataloudellisina resursseina. Neljänneksi harmaan ja mustan veden järjestelmät täytyy tunnistaa varana, joka voi tuottaa tuloja käyttäjilleen.

burkina_faso2

Kuva 3. Virtsan käyttöä lannoitteena Burkina Fasossa.

Tavoitekäyttäjä järjestelmälle onkin kotiäiti. Jokaisella vaimolla on oma puutarha tulon saamiseksi perheelle, joka motivoi vaimoja pitämään huolta järjestelmästä. Sen vuoksi tarvitaan mikrolainajärjestelmä pitkällä takaisinmaksuajalla. Sopiva maksuaika voisi olla esimerkiksi 3-5 vuotta. Lisäksi teknistä osaamista ja markkinointia tarvitaan järjestelmien läpivientiin. Tämän vuoksi tulee perustaa organisaatio helpottamaan tätä. Tämä on kannattavaa, koska perheet saivat japanilaisten projektin aikana harmaalla ja mustalla vedellä lannoitetuilla vihanneksista tuloa 13-27 euroa/vuosi/henkilö. Näin suuri kasvu muuttaisi koko perheen elämän.

* http://fi.wikipedia.org/wiki/Arvoketju

Kirjoittaja: Sanni Joensuu

Lähteet:

Naoyuki Funamizun luento: Agro-sanitation system for developing world: case of a rural area in Burkina Faso

Kuva 2. http://en.wikipedia.org/wiki/Water_supply_and_sanitation_in_Burkina_Faso#mediaviewer/File:Balga,_February_2010,_Women_around_the_water_pump.jpg

Kuva 3. http://en.wikipedia.org/wiki/Water_supply_and_sanitation_in_Burkina_Faso#mediaviewer/File:Application_of_urine_in_agriculture_(demonstration_event)_(2957048773).jpg

 

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s