Maailman käymäläpäivän seminaari – ONGELMASTA RESURSSIKSI

Keskiviikkona 19.11 vietettiin Maailman käymäläpäivää. Vuodesta 2001 vietetty Maailman käymäläpäivä muistuttaa meitä kaikkia siitä, että vessassakäynti maailmalla ei ole niin itsestään selvää kuin meillä täällä Suomessa. Itse asiassa 2,5 miljardia ihmisellä, eli noin kolmasosalla maailman ihmisistä ei ole käymälää käytössä laisinkaan. Ja jos laskee kaikki ne ihmiset, joiden jätevesiä ei puhdisteta asianmukaisesti, puhutaan jo yli neljästä miljardista ihmisestä. Haasteet ovat suuret ja erilaisia ratkaisuja tarvitaan, jotta tilanne paranisi. Onneksi maailmalla asiaan on herätty ja viime vuosina panostus ja keskustelu sanitaation ympärillä ovat kasvaneet merkittävästi.

Käymäläseura Huussi ry on perinteisesti viettänyt käymäläpäivää vuosikokouksen ja eri aiheisten alustusten merkeissä. Jo pitkään olimme keskustelleet myös muiden toimijoiden kanssa seminaarin järjestämisestä mutta vasta tänä vuonna se saatiin toteutettua, yhteistyössä Aalto yliopiston, Finnish Water Forumin ja ulkoministeriön kanssa. Koska halusimme nostaa esille ratkaisuja, joilla tilannetta voidaan parantaa, ja toisaalta käsitellä sekä Suomen kysymyksiä että maailman haasteita, teemaksi päätettiin valita Ongelmasta resurssiksi. Tämä teema kulkisi punaisena lankana koko ohjelman läpi (ks. ohjelma ja luentoaineisto). Tavoitteena oli löytää ajatuksia siihen, että miten sanitaatiota voitaisiin ajatella resurssiksi sen sijaan, että se on välttämätön paha ja pakko hoitaa, ettemme sairastuisi.

Avaajaksi saimme tuoreen ympäristöministerin Sanni Grahn-Laasosen, joka avasi asiaa muutamilla faktoilla ja puhui sanitaation tärkeydestä. Hän myös kiitteli Käymäläseura Huussi ry:n panoksesta tiedon levittäjänä ja kuivakäymälöiden edistäjänä, sillä monessa tapauksessa kuivakäymälät ovat ympäristölle paras ja edullisin vaihtoehto hoitaa käymälöinti, erityisesti haja-asutusalueella.

Ympäristöministeri avaamassa tilaisuutta

Kuva 1 Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen avasi seminaarin

Seuraavana puhuja-vuorossa oli kokenut konkari ja asiantuntija Pertti Keskitalo Rambollista. Hänen aiheenaan oli Tulevaisuuden kaupunki – omavarainen yksikkö? Pertti johdatteli ensin meidät mielenkiintoisten trendien pariin. Maailma on yhä edelleen kaupungistumassa ja erityisesti mega-kaupungit kasvavat yhä edelleen. Arvioidaan, että noin 70% maailman asukkaista asuisi kaupungeissa vuoteen 2050 mennessä. Erityisen suuri kasvu tullee olemaan Kiinan ja Intian kaupungeissa, jonne ihmiset tuppautuvat paremman elämän toivossa. Myös keskiluokkaistuminen ja heidän kulutuksensa tulee kasvamaan erityisesti Kiinassa ja Intiassa ja nykyisin keskiluokkaistumisen ykkösarjalaiset Eurooppa ja Yhdysvallat jäävät trendissä heille pahasti jälkeen, eli siellä keskiluokan kulutus itse asiassa tullee supistumaan. Seuraavaksi Pertti esitteli maailmallakin aivan viime vuosina päätään nostanutta NEXUS-ajattelua.  Siinä vesi, ruokaturva ja energia nähdään kokonaisuutena, joista kaikki vaikuttavat toisiinsa ja tämä pitäisi myös mm. hallinnossa ja kaupunkisuunnittelussa ottaa huomioon. Eli pitäisi pystyä tekemään päätöksiä poikkitieteellisesti eri sektoreiden kanssa yhdessä. NEXUS-ajattelu voisi myös tukea vihreää taloutta mm. resurssitehokkuuden sekä poliittisen yhtenäisyyden ja johdonmukaisen ajattelun myötä.

nexus1

Kuva 2 NEXUS-konsepti

Samaa nexus-ajattelun ideaa on ajateltu materiaalivirtojen kannalta myös oheisessa kaaviossa, jossa kuvataan, millaista kestävä kaupungin kierrätys mahdollisesti olisi. Nythän ollaan valitettavasti vielä pitkälle vaihtoehdossa A mutta B:hen tulisi pyrkiä. Toivottavasti tulevaisuudessa näin on!

Pertti Keskitalo

Kuva 3 Pertti Keskitalo ja tulevaisuuden kaupungin materiaalivirrat

Seuraavana puhujana oli suunnittelija Mikko Wäänänen Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:stä ja hänen aiheenaan oli jätevesilietteistä multaa – Ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko kertoi Helsingin seudun jätevesistä ja miten niitä käsitellään Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamoilla sekä tietysti siitä, miten muodostunutta lietettä jatkokäsitellään myytäväksi nurmikkomullaksi ja maanparannuskompostiksi. Vuonna 2013 HSY:n puhdistamoilla käsiteltiin lähes 130 miljoonaa kuutiota jätevettä vuodessa, käsiteltävän lietteen määrä on noin 75000 tonnia ja saadaan puolestaan lähes 110 000 kuutiota ravinteikasta multaa kompostoimalla se aumakomposteissa ja lisäämällä tarvittavia ainesosia. Kierrätystä siis parhaimmillaan (toim. huom. tosin jos käytettäisiin kuivakäymälöitä, kallis jätevedenpuhdistamon osuus voitaisiin korvata vain sillä kompostikentällä mutta se on sitten toinen asia esim. kuljetusten suhteen) eikä lietteitä vaan dumpata johonkin, niin kuin maailmalla monessa paikassa tehdään. Nexus-ajattelua tämäkin eli jätevesien ravinteet kiertoon ja uudelleenkäyttöön!

Mikon jälkeen estradille nousi toimitusjohtaja Juhani Suvilampi Watrec Oy:stä aiheenaan ”Energiaa jätevedestä – Jätevesien yhteys energiakäyttöön ja sen mahdollisuudet”. Juhani kertoi aluksi esimerkkejä yrityksensä toimittamista ratkaisuista ja niiden haasteista. Hänen mukaansa jätevesissä on energiaa sekä lämpönä että orgaanisena aineksena. Jäteveden lämmöntalteenotto on pikkuhiljaa yleistymässä mutta pääosin energiaa otetaan sen sisältämästä orgaanisesta aineksesta. Energiaa saadaan mm. MFC-prosessissa (Microbial Fuel Cell) sähkönä, tekemällä vetyä orgaanisesta aineksesta tai tekemällä siitä biokaasua. Anaerobinen (hapeton) jätevedenkäsittelyprosessi tuottaa puhdistettua jätevettä ja sen sivutuotteena lietettä ja biokaasua (metaanin ja hiilidioksidin sekoitusta). Tuotettua biokaasua voidaan käyttää esimerkiksi sähköntuotantoon tai polttoaineeksi. Anaerobisen prosessin haittapuolena on sen vaatima lämpö, joten se ei sovellu kylmille vesille tai tarvitsee lämmitystä, jolloin sen energiahyödyt menetetään.

Juhani Suvilampi Watrec Oy

Kuva 4 Watrec Oy:n toimitusjohtaja Juhani Suvilampi

Lounaan jälkeen keskityttiin enemmän kehittyvien alueiden haasteisiin. Iltapäivän avasi alivaltiosihteeri Anne Sipiläinen ulkoasiainministeriöstä. Hän painotti sanitaation tärkeyttä ja sen yhteyttä mm. terveyteen ja hyvinvointiin ja sitä kautta perheiden ja valtioiden tuottavuuteen, tyttöjen koulunkäyntiin, tyttöjen ja naisten turvallisuuteen ja moniin muihin ongelmatekijöihin, joita emme ehkä äkikseltään mieltäisi sanitaatiosta (tai sen puutteesta) johtuviksi. Hän myös painotti YK.n päätöstä julistaa vesi- ja sanitaatio ihmisoikeudeksi ja sen myötä maiden kasvanutta painetta huomioida nämä asiat päätöksenteossa ja sijoituksissa. Suomi on tehnyt paljon hyvää työtä vesi- ja sanitaatioasioiden edistämiseksi mm. Etiopiassa ja Nepalissa ja voimme yhä edelleen olla edelläkävijä tällä sektorilla, Sipiläinen summasi.

Avauspuheenvuoron jälkeen sanitaation kokonaiskuvaa kehittyvissä maissa esitteli professori Olli Varis. Varis herätteli meitä ajatuksella, että jo 1400 –luvulla elänyt tieteilijä/keksijä ja paremmin taidemaalarina tunnettu Leonardo Da Vinci oli jo mietiskellyt sanitaatiota ja häneltä on säilynyt kuvia käymälä-hahmotelmistaan. Silti emme vielä tähänkään päivään mennessä ole saaneet asiaa ratkaistua asiaa järkevästi ja kestävästi. Ja miten voi olla, että ihmisillä on varaa kännykkään mutta ei ole varaa käymälään? Huonoa markkinointia, kenties? Kuten Pertti Keskitalo, myös Varis muistutti kaupungistumisesta ja sen haasteista. Toisaalta hän pohti sitä, pitäisikö keskittyä keskitettyihin ja hajautettuihin ratkaisuihin ja missä kohtaa mikäkin olisi järkevää. Entä kun vesi- ja sanitaatio julistettiin ihmisoikeudeksi, annettiinko siinä vastuu hallituksille hoitaa sanitaatio kuntoon vai pitäisikö ihmisten kuitenkin itse hoitaa asia, vaiko kenties edelleen tukeutua kansainväliseen apuun? Toisaalta sanitaatio voi olla myös liiketoimintaa monessa eri muodossa ja vaiheessa, joten se voi jatkossa kiinnostaa myös yritysmaailmaa ja innostaa pienyrittäjyyteen. Esimerkiksi Kiinassa viime vuosien investoinnit infraan on tehty pääosin yksityisellä rahoituksella. Miksi siis jäädä istua odottamaan kehitysapua tai hallitusten investointeja, kun hommat voidaan tehdä myös tuottavasti yksityisen rahoituksen turvin, Varis haastoi meitä miettimään.

Professori Olli Varis

Kuva 5 Professori Olli Varis antoi ajatuksia maailman sanitaatiotilanteesta

Variksen jälkeen saimme kuulla menestystarinaa Nepalista ja miten Suomen toteuttamat vesi-ja sanitaatiohankkeet ovat ottaneet tuulta purjeisiin. Esityksen meille piti Ilmari Saarilehto FCG:stä, joka korvasi alkuperäisessä ohjelmassa ollutta Auli Keinästä. Ilmari kertoi, että Suomi on tehnyt Nepalin WASH-hankkeita jo vuodesta 1990 ja ohjelmia on ollut ympäri Nepalia. Omien hankkeiden lisäksi on tuettu Unicef:in WASH-ohjelmaa. Tuella on parannettu yli 3 miljoonan Nepalilaisen vesi- ja sanitaatio-oloja ja välillisesti tuettu vieläkin useampaa miljoonaa. Suomalaiset ovat olleet myös keskeisessä roolissa hallinnon kehittämisessä, esimerkiksi sektorin harmonisaatiossa ja mm. Sanitation and Hygiene Master Plan:in tekemisessä. Sanitaation kattavuus on noussut merkittävästi ja esimerkiksi 15 lääniä, 18 kaupunkia ja 1600 kylää on julistettu maastoon ulostamisvapaaksi alueeksi (ODF= Open Defecation Free area). Sanitaatiolla on paitsi edistetty terveyttä mutta myös tasa-arvoasioita eli esimerkiksi tyttöjen koulunkäyntiä ja turvallisuutta, kun on puututtu Chhaupadi-ajatteluun (tyttöjen ja naisten sulkeminen pois yhteisöstä kuukautisten ajaksi). Käymälöiden avulla on vähennetty tyttöihin ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, joita he aiemmin kohtasivat yöllisten ”vessareissujen” eli maastoon ulostamisen takia.

Ilmari Saarilehto

Kuva 6 Ilmari Saarilehto FCG:stä kertoi mitä Nepalissa on tehty suomalaisin voimin

Seuraavana kuulimme esimerkin siitä, miten Suomalainen yritys voi lähteä mukaan maailman sanitaatiobusinekseen. Ekoletin myyntijohtaja Kalle Ylösjoki kertoi yrityksensä kokemuksia parista esimerkkimaasta, joihin he ovat tällä hetkellä tekemässä myyntitunnusteluja eli Keniaan ja Intiaan. Hanke Keniaan pohjautui Suomen businessvaltuuston matkalle vuonna 2013, jossa he solmivat kontakteja paikallisten toimijoiden kanssa ja Intiassa he olivat TEKES:in matkalla. Monen monta mutkaa kummassakin maassa on ollut, mm. käymälöiden toimittaminen ja tullimuodollisuudet, käymälöiden paikkojen valinta, yhteistyökumppanit jne. Vaikeuksiin on ollut monenlaisia syitä, ja yksi näistä on pikaisten päätösten tekeminen. Kun on tehty pikaisia päätöksiä, ei ehkä ole ehditty niin huolellisesti asioita miettimään ja suunnittelemaan. Maltti on siis valttia tässäkin. Ekolet:in toiminta kehittyvissä maissa on vasta alkuvaiheessa , joten toivottavasti tulevaisuudessa yritys on koevessojen lisäksi saanut sinne myös oikeata kauppaa.

Seminaarin lopuksi saimme kuulla kaksi esimerkkiä kansalaisjärjestö-sektorilta. Ensimmäisenä meille esiteltiin Käymäläseura Huussi ry:n ja Aalto-yliopiston opiskelijoiden yhteistyönä toteuttamaa Tansania-hanketta (Sanitaation kehittäminen ja yhteisöllinen yrittäminen Dar es Salaamissa Tansaniassa, 2014-2016). Hankekoordinaattorit Zita Floret, Nathaly Guzman Figueroa ja Ulpu Kojo näyttivät meille hankevideon ja kertoivat hankkeen toteuttamisesta. Hanke on aloitettu vuoden 2014 alussa ja jo nyt hankkeessa rakennetut mallikäymälät ovat jo saaneet suurta huomiota mm. paikallisessa mediassa. Käymälä onkin ainutlaatuinen arkkitehtoninen taidonnäyte ja sen rakennusmateriaalina on käytetty mm. kierrätysmuovipulloja. Rakentamisen lisäksi muita hankekomponentteja ovat mm. sanitaatioyrityksen perustaminen ja yritystoiminnan vakauttaminen, käymälälannoitteen käytön edistäminen ja hygieniakasvatus.

Toisessa käytännön esimerkissä kuultiin UniWASH UNICEF – Academian hankkeesta: Private Sector Partnership, jota toteutetaan Ugandassa yhdessä Aalto –yliopiston, Unicefin ja Biolan Oy:n kanssa. Opiskelijaryhmä oli juuri palannut matkaltaan Ugandasta ja esitteli kokemuksiaan mm. eri kouluilta. Hankkeessa on tarkoitus ratkaista vesi- ja sanitaatio sekä hygienia- haasteita kouluissa ja kylissä Ugandassa yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa.

Päätössanoissaan vesineuvonantaja Maria Notley kiitti osallistujia huikeasta päivästä ja pyysi jatkamaan työtä yhteisen tavoitteemme eli sanitaation parantamisen edistämiseksi! Marian sanoihin oli helppo yhtyä, päivä oli kerrassaan mitä mainioin ja saimme taas paljon eväitä ja ajateltavaa tulevaisuuden työhön.

Sari Huuhtanen

Kirjoittaja on Käymäläseura Huussi ry:n projektipäällikkö

Lue lisää yhdistyksestä ja liity mukaan hätää helpottavaan toimintaan!

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s