Keidas keskellä kaupunkia

käymäläkomposti

Kun katsoo Tampereelle vasta rakennetun uljaan Hotelli Tornin katolta ympäröivää maisemaa, ei voi olla ajattelematta kaupunki-infrastruktuurin suomia mahdollisuuksia ruoan tuottamiselle kaupungeissa. Tasaisia kattoja on silmän kantamattomiin, tuuleltakin suojaisissa paikoissa. Puistot ja viheralueet jaksottavat kaupunkimaisemaa ja tylsät harmaat seinätilat valtaavat kaupunkikuvaa. Viheralueilla ja puutarhoilla on kaupungin viihtyvyyden kannalta tärkeä tehtävä ja puutarhoja onkin ollut kaupungeissa aina kaupungistumisen alkuajoista saakka. Valitettavan usein kaupunkikuva on teollistumisen myötä kuitenkin muuttunut ankeammaksi ja harmaammaksi, kun tiivis rakentaminen on vienyt tilaa viheralueilta.

Siirtolapuutarhat ja viljelypalstat ovat kuuluneet suomalaiseen arkeen jo useiden vuosikymmenien ajan ja vielä 50-luvulla on täysin normaalia tuottaa myös kaupungissa omaan ruokapöytään erilaisia hyödykkeitä. Teollistumisen ja elintason nousun myötä ruoan viljely kaupungeissa väistyi kasvavan maatalouden tieltä. Kuten usein käy, on vuosikymmenten saatossa tapahtunut muutos asenteissa ja kaupungin viljelymuodollisuuksia on alettu arvostaa uudella tavalla. Kaupunkien puutarhapalstoille on usein pitkä jono, siirtolapuutarhat ovat erittäin suosittuja ja erilaisia säkki- laatikko- ja parvekeviljelyyn tarkoitettuja sovelluksia on tarjolla innokkaille viherpeukaloille. Kysymys ei toki ole pelkästään ruoan tuottamisesta omaan käyttöön, vaan vapaa-ajan viettotavasta.

Myös laajan mittakaavan kaupunkiviljely on kasvava trendi maailman asuinkeskuksissa. Suomessa siihen ollaan vasta heräämässä. Kuitenkin myös Suomessa ruoan tuottaminen lähellä kuluttajia on täysin mahdollista, jopa taloudellisesti kannattavaa. Muun muassa Stadin puutarhuri, joka viljelee Helsingissä Herttoniemen kartanon maita, elättää itsensä kesäisin viljelemällä ruokaa helsinkiläisille kuluttajille ja ravintoloille. Dodo ry, joka erityisesti Helsingissä on aktiivisesti edistänyt kaupunkiviljelyä, on vaikuttanut myös suomalaiseen kaupunkien keskustoissa ja joutomailla harjoitettavaan kaupunkiviljelyyn. Dodo ry on myös perustanut Pasilan ratapihalle kasvihuoneen ja urbaanin keitaan Kääntöpöydän, joka toimii erinomaisena esimerkkinä kaupunkiviljelyn mahdollisuuksista. Kääntöpöydän kasvihuone toimii kesäisin myös brunssi—ja pitopalvelupaikkana. Osa ruokien raaka-aineista kasvatetaan paikan päällä ja kasvien ravinteina käytetään lähellä olevista kuivakäymälöistä saatua ravinnerikasta virtsaa. Rohkeita toimijoita kaivataan kuitenkin lisää.
Pirkanmaalla on aloitettu vuonna 2015 Euroopan aluekehitysrahaston rahoituksella KIVIREKI – Kaupunkiviljelystä resurssitehokasta toimintaa –hanke. Hanketta toteuttaa Tampereen ammattikorkeakoulu yhteistyössä Käymäläseura Huussi ry:n kanssa vuosina 2015–2017. Sen tarkoituksena on testata erilaisia kaupunkiviljelyn teknisiä sovelluksia, selvittää kaupunkiviljelyn liiketoimintamahdollisuuksia sekä kehittää suljetun ravinnekierron mukaista kaupunkiviljelyä Pirkanmaalla. Hankkeessa on mukana kolme tamperelaista fine dining ravintolaa; Ravinteli Bertha, ravintola C sekä Tampere-talo. Ravintoloiden tiloihin tai läheisyyteen nousee kesällä 2016 erilaisia kaupunkiviljelysovelluksia, Tampere-talolle ollaan mm. suunnittelemassa kattokasvihuonetta ja muihin ravintoloihin erilaisia sisäpiha tai- kattosovelluksia. Ravintoloita ei ollut vaikea suostutella mukaan hankkeeseen. Aihe kiinnostaa paljon ja ravintoloitsijat tunnistavat lähellä tuotetun ruoan arvon. On helpompi seistä tuotteensa takana kun tietää, että se on juuri poimittu lautaselle ja itse kasvatettu. Edes lisätyö ei näytä hetkauttavan sitoutuneita ravintoloitsijoita.

Kaupungeissa on tilaa myös uudenlaiselle ruoan tuotantoon liittyvälle liiketoiminnan harjoittamiselle ja yksi hankkeen tavoitteista onkin kartoittaa näitä eri mahdollisuuksia. Samalla Tampereen ammattikorkeakoulu kehittelee hankkeen aikana erilaisia kaupunkiviljelyn teknisiä sovelluksia innokkaiden kaupunkiviljelijöiden, ravintoloisijoiden ja tulevaisuudessa mahdollisesti ammatinharjoittajien tarjolle. Myös suljettu ravinnekierto on iso osa hanketta ja kaikissa kehiteltävissä ratkaisuissa pidetään myös mielessä miten kaupungissa syyntyviä erilaisia ravinnevirtoja, kuten kompostia tai virtsaa, voisi käyttää viljelyssä hyväksi.

Kaupunkiviljelyn kehittämistä on helppo perustella. Kun elintarvikkeita kuljetetaan yhä pidempiä matkoja kasvukeskusten ulkopuolelta kuluttajille, tuotteiden hiilijalanjälki kasvaa helposti varsin isoksi ja hävikki nousee korkeaksi pitkien kuljetusmatkojen ja välivarastoinnin seurauksena. Lisäksi fosforin väheneminen, ilmastonmuutos ja konfliktit maailmalla ovat nostaneet ruokaturvan ja huoltovarmuuden tärkeäksi aiheeksi. Kaupunkiviljelyn avulla on mahdollista parantaa omaa ruokaturvaa kaupungeissa. On laskettu, että ruoantuotanto voi olla kaupungeissa tietyissä tapauksissa jopa kustannustehokkaampaa kuin maaseudulla. Kuljetusmatkat ovat lyhyemmät, hävikki on pienempi ja tuotteista saatava hinta voi olla huomattavasti korkeampi, kun tuottaja pystyy myymään tuotteet suoraan kuluttajille ilman välikäsiä. Tuottajia kiinnostaa myös ruoan alkuperä. Ravintolat pitävätkin lähiruokaa myyntivalttina ja suomalaisissakin ravintoloissa on siirrytty tuottamaan osa raaka-aineista itse. Hyvinä esimerkkeinä tästä toimii mm. helsinkiläiset ravintolat Muru ja Savoy. Maailmalta esimerkkejä löytyy vielä enemmän ja suuremmassa mittakaavassa mm. Lontoosta, New Yorkista sekä Berliinistä. Liiketoiminallisten mahdollisuuksien kehittäminen myös kaupungissa tapahtuvan viljelyn ympärille onkin harrasteviljelyn rinnalla varsin järkevää.
Odotammekin innolla hankkeen lopputuloksia sekä kaupunkiviljelyn leviämistä osaksi kaupunkikuvaa koko Suomessa. Näin joulun alla on hyvää aikaa itse kunkin suunnitella seuraavan kesän projekteja. Itselläni siirtolapuutarhan maan povessa uinuvat jo maa-artisokat, juuripersiljat, talvivalkosipulit ja porkkanat odottamassa ensi kesää.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s